Argumentaatioanalyysi: Arman Alizad, Rohkeus



Tarkastelimme Arman Alizadin tapoja vaikuttaa kuulijoihin ja vakuuttaa heidät hänen pitäessään puhetta rohkeudesta Campus Seminarissa 2015. Puhe oli suunnattu opettajille, joiden hän toivoi alkavan kannustamaan oppilaitaan olemaan rohkeasti omia itsejään, vaikka he eivät sopisikaan yhteiskunnan muottiin. Esisopimuksena voidaan pitää puhujan ja yleisön yhteisiä arvoja – halu tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.

Arman Alizad on Suomessa ja maailmallakin tunnettu iranilaissyntyinen julkisuuden henkilö ja sosiaalisen median vaikuttaja. Hänet tunnetaan mm. sarjoista Kill Arman, Viimeinen ristiretki ja Pohjantähden alla. Hänen voittamansa useat palkinnot ja kansainvälinen menestys tuovat uskottavuutta hänen puhujakuvalleen. Eetokseen vaikuttaa myös se, että Alizad on karismaattinen ja miellyttävä puhuja.
                     
Hän käytti puheessaan paljon ateoreettisen argumentoinnin keinoja vetoamalla yleisön tunteisiin ja mielikuviin. Puheen aikana hän viritti yleisöä mm. huumorin, itseironian ja erilaisten tarinoiden avulla. Hän vetosi yleisön tunteisiin tarinankerronnalla: puhumalla omasta taustastaan ja kokemuksistaan sekä näyttämällä vaikuttavia valokuvia matkoiltaan (paatos).

Argumentoinnin retorisina keinoina hän käytti räikeitä kielikuvia ja ilmaisuja, kuten kirosanoja, sekä kärjistämistä ja yleistämistä: ”aikuiset on tylsiä, niitä kiinnostaa vaan numerot”. Tunteisiin vetoamisen lisäksi Alizad esitti myös faktoja puheensa tueksi, esimerkiksi kertomalla sarjansa menestyksestä (logos).  
                     
Puhuessaan hän käytti monipuolisesti non-verbaalista viestintää, kuten ilmeitä ja eleitä. Käsien käyttö ja lavalla luontevasti liikkuminen vahvistivat hänen kontaktiaan yleisöön. Äänenvoimakkuuden, -korkeuden ja -nopeuden säätely sekä puheen tauotus lisäsivät puheen vakuuttavuutta (kairos). 

2B
Galit Graydi
Maria Halme
Aleksandra Heinolainen
Karoliina Kaartinen
Julia Karlsson

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Reetta Räty - Suomen mittarina on aina suomi

Kuva
Ihmisinä me vaikutamme viestinnällämme toisiimme joka päivä, ja myös meihin vaikutetaan. Yksinkertaisin määritelmä viestinnälle on osapuolten välinen sanomien vaihto, jossa nämä tulkitsevat ja yrittävät ymmärtää toistensa sanallista ja sanatonta viestintää. Argumentaatiossa osapuolet pyrkivät vaikuttamaan vastapuoleensa todennettavilla faktoilla, päätelmillään, mielipiteillään ja arvostelmillaan. Jotta nämä ilmaisut koettaisiin uskottaviksi, tarvitsevat ne usein myös perusteluja tuekseen.   Kuulijat muodostavat mielipiteensä puheista sekä puhujan argumentointitaitojen, että tämän esiintymisen ja kielellisten valintojen perusteella. Antiikin kreikan filosofi Aristoteles pohti puheella vaikuttamista jo 2500 vuotta sitten, ja erotteli puheesta kolme sen vakuuttavuuteen vaikuttavaa tekijää: eetos eli puhujan olemus, logos eli puheen asiasisältö ja paatos eli tunteisiin vetoaminen.   Tässä postauksessa perehdymme Reetta Räd y n puheeseen ” Suomessa...
Lue lisää

Kukaan ei ole seppä syntyessään

Se hieno tunne, kun töitä etsiessäsi sinut kutsutaan työhaastatteluun – ja sinut päätetään palkata! Myös yritykselle on saavutus, kun oikea työntekijä on löydetty ja työt sujuvat muitta mutkitta. Mutta miten tarjota työntekijälle parhaat mahdollisuudet onnistua muuttuvassa ympäristössä? Uuden työntekijän perehdyttäminen ja uuden järjestelmän sekä toimintatavan käyttöönotto vaativat sekä aikaa että rahaa. Sen voi kuitenkin ajatella niin, että laittaisi rahaa pankkiin. Vain kunnollisella perehdytyksellä työhön ja yrityskulttuuriin syntyy innostuneita työntekijöitä. On ristiriitaista, että yritykset haluavat työntekijöidensä olevan nopeasti mahdollisimman tuottavia, mutta kiireen keskellä uusi työntekijä jää nopeitten jalkoihin.   Työn omaksumiseen menee aikaa. Perehdytykseen onkin hyvä varata useita viikkoja tai kuukausia. Tiiviistä perehdytyspaketista ei jää paljoa mieleen. Jos opittua asiaa ei palauteta mieleen tai kerrata, se unohtuu. Yrityskulttuuriin tutustuttaminen o...
Lue lisää