Argumentaatioanalyysi: Reetta Räty, Suomen mittarina on aina Suomi

Argumentaatioanalyysimme kohteena oli Reetta Rädyn puhe "Suomen mittarina on aina Suomi". Hänen puheensa käsittelee väitettä, että Suomessa kaikki mitataan Suomen mittakaavassa, ja ollessaan Kiinassa hän huomasi, että tämä oletus saattaa olla väärä. Hän argumentoi, että se mikä Suomessa on vaikeaa, on vain Suomen mittakaavassa vaikeaa, ja jos Suomessakin olisi yhtä paljon ihmisiä kuin Kiinassa, emme olisi niin individualistisia. 

Retorisina keinoina Rädyllä oli muun muassa kärjistäminen, luettelointi ja huumori. Hän käytti retorisena keinona myös tarinallisuutta kertomalla omista kokemuksistaan ja näyttämällä kuvia, jotka suomalaisen silmään näyttivät hulluilta, mutta kiinalaiselle olivat normaaleja. Rakenteellisena keinona Räty käytti vastakkainasettelua, Suomi vastaan Kiina, sekä teemaa ja sen karrikointia.  Hän myös viritti yleisön vastaanottavaiseksi käyttämällä huumoria ja humoristista karrikointia, sekä hyväntahtoisia stereotypioita. 

Puhe ei ollut teoreettinen vaan ateoreettinen, eli tunne argumentointi pohjautui arvoihin ja uskomuksiin. Rädyn puheessa oli myös sekä yksipuolista argumentaatiota; omasta näkökulmasta, että kaksipuolista argumentaatiota, sillä hän rinnastaa Suomen ja Kiinan puhumalla kummankin maan vaihtoehdoista ja haittapuolista. Viimeiseen hän antoi esimerkiksi artikkelin Suomalaisesta koulusta, jonne ei saanut tulla pyörällä, koska säilytystilaa pyörille ei ollut tarpeeksi. Vasta-argumenttina oli kuva Kiinalaisen koulun pihalta, jossa oli satoja pyöriä, eikä säilytystilan puutetta koettu ongelmana.  

  

Toisen ryhmämme jäsenen mielestä Räty oli puhujana luonteva, ja häntä on mukava kuunnella. Niin sanottua kodikkuutta lisäsi muun muassa puhuminen perheestä ja Suomen sinä vuonna ajankohtaisista olleista asioista.  Toisen jäsenen mielestä Rätyä taas oli kiusallista katsoa ja kuunnella, sillä hänen asentonsa oli epämukavan näköinen ja artikulaatio hieman epäselvä. Osittain puhetyyli oli jopa ärsyttävä, kun puhuja vaihtoi äänensävyään yrittäen vaikuttaa hauskalta, mutta epäonnistui ja enemmänkin ärsytti kuulijaansa.  

Vaikka aihe kritisoi Suomen ajatusmaailmaa, kuulijalle ei tullut tunnetta, että häntä syytetään jostain, sillä Räty asetti itsensä esimerkiksi kaikkiin väitteisiinsä. Hän aloitti monet väittämänsä sanoilla "musta näyttää/mun mielestä", eli argumentit pohjautuivat omaan mielipiteeseen, eivätkä faktatietoon. Uskottavuutta lisäsi kuitenkin kokemuksen tuoma asiantuntijuus, sillä puhuja oli itse asunut kyseisessä maassa. Räty käytti kerran tilastollista faktatietoa argumenttinsa perusteluna: ”kiinassa on 23 tai 40milj. lasta jotka eivät asu vanhempiensa kanssa”. Tilaston lähdettä ei kuitenkaan kerrottu, joten jäi kuulijan itsensä päätettäväksi kuinka luotettavana tietoa haluaa pitää.

Vaikka olimmekin eri mieltä siitä kuinka sujuva puhe oli esitystyyliltään, olimme samaa mieltä kuitenkin siitä, että puheen teema oli edelleen ajankohtainen ja totuudenmukainen.  

Anna Koljonen ja Alisa Miettinen