COM2LS201-2

Katsoimme ryhmämme kanssa Miina Savolaisen TEDx-puheen, jossa hän esitteli valokuvaprojektiaan ”Voimauttava valokuva”. Heti alussa kävi ilmi, ettei Savolainen ollut kokenut puhuja; hän ei esitellyt itseään, hän vaikutti hermostuneelta ja hänen asentonsa näytti epämukavalta. Koko puheen ajan Savolainen seisoi jalat ristissä ja osan ajasta kädet selän takana, mistä jäi hieman luotaantyöntävä vaikutelma. Puhuja tunsi tietävän aiheensa ja jätti siis asiantuntijavaikutelman. Hän ei vain ehkä osannut esittää asiaansa tarpeeksi vakuuttavasti ja mielenkiintoisesti. Savolaisen argumentointi oli sekä teoreettista että myös ateoreettista.  Savolaisen esitys oli kaiken kaikkiaan melko tylsä. Hänen esitystapansa oli kuiva ja opettajamainen, ja esityksestä tuntui puuttuvan rakenne ja punainen lanka. Esitystä tukevat diat sisälsivät paljon tekstiä ja olivat melko tylsiä nekin. Tärkein retorinen keino puheessa oli puhuttelu ja tarinallisuus.  Puheen tarkoitus jäi kokonaan epäselväksi. Mielenk

Tutustuimme osana Viestinnällä vaikuttaminen-kurssia vaikuttavaan puheeseen sekä sen argumentointikeinoihin. Katsoimme Juhani Tammisen vuonna 2013 TEDx -tapahtumassa pitämän esityksen "10 ohjetta hipstereille". Esityksen tavoitteena on antaa kuulijalle ohje ita siitä, miten menestyä paremmin työssä ja elämässä. Tamminen antaa puheessaan konkreettisia ohjeita menestykseen sekä kannustaa urheiluvalmentajan tyyliin kuulijoita ottamaan näitä vinkkejä käyttöön jokapäiväisessä elämässä. Juhani Tamminen hyödyntää esityksessä omaa asiantuntijuuttaan, jonka hän on kerännyt vuosien varrella jääkiekkouransa aikana. Hän ei viittaa puheessaan tutkimuksiin , vaan ainoastaan omiin kokemuksiinsa ja mielipiteisiinsä. Tamminen nojautuu vahvasti esisopimukseen siitä , että kuulija tietää kuka hän on. Kuulijan oletetaan myös tuntevan jääkiekkotermistöä sekä lajiin liittyviä eleitä ymmärtääkseen, mistä Tamminen puhuu. Puheen uskottavuus perustuu vahvasti Juh

Tarkastelimme Arman Alizadin tapoja vaikuttaa kuulijoihin ja vakuuttaa heidät hänen pitäessään puhetta rohkeudesta Campus Seminarissa 2015. Puhe oli suunnattu opettajille, joiden hän toivoi alkavan kannustamaan oppilaitaan olemaan rohkeasti omia itsejään, vaikka he eivät sopisikaan yhteiskunnan muottiin. Esisopimuksena voidaan pitää puhujan ja yleisön yhteisiä arvoja – halu tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Arman Alizad on Suomessa ja maailmallakin tunnettu iranilaissyntyinen julkisuuden henkilö ja sosiaalisen median vaikuttaja. Hänet tunnetaan mm. sarjoista Kill Arman, Viimeinen ristiretki ja Pohjantähden alla. Hänen voittamansa useat palkinnot ja kansainvälinen menestys tuovat uskottavuutta hänen puhujakuvalleen. Eetokseen vaikuttaa myös se, että Alizad on karismaattinen ja miellyttävä puhuja.                       Hän käytti puheessaan paljon ateoreettisen argumentoinnin keinoja vetoamalla yleisön tunteisiin ja mielikuviin. Puheen aikana hän viritti yleisöä m

Argumentaatio analyysi mme kohteena o li Reetta Rädyn puhe " Suomen mittarina on aina Suomi " . Hänen puhe ensa käsittelee väitettä, että Suomessa kaikki mitataan S uomen mittakaavassa, ja ollessaan Kiinassa hän huomasi, että tämä oletus saattaa olla väärä. Hän argumentoi, että se mi k ä Suomessa on vaikeaa, on vain Suomen mittakaavassa vaikeaa , ja jos Suomessakin olisi yhtä paljon ihmisiä kuin Kiinassa, emme olisi niin individualistisia.   Retorisina keinoina R ädyllä o li muun muassa kärjistäminen, luettelointi ja huumori . Hän käytti retorisena keinona myös tarinallisuutta kertomalla omista kokemuksistaan ja näyttämällä kuvia, jotka suomalaisen silmään näyttivät hulluilta, mutta kiinalaiselle oli vat normaaleja. Rakenteellisena keinona Räty käytti vastakkainasettelua, Suomi vastaan Kiina, sekä teemaa ja sen karrikointia.   Hän myös viritti yleisön vastaanottavaiseksi käyttämällä huumoria ja humoristista karrikointia, sekä hyväntahtoisia stereotypio