COM2LS201-2

Tervetuloa blogipäivitykseni pariin, Aikaisemmin tällä viikolla olin puhumassa teille siitä, miten työyhteisöviestintää voisi parantaa, jotta tunnelma töissä kohenisi. Puheessani mainitsin, että viestinnällä on uusi uhka; ettemme pysty keskittymään kunnolla. Avokonttorissa on usein hälinää, puhelin pärisee ja to-do lista on pidempi kuin joulupukin lahjatoivelista. Tämän lisäksi puhuin oikeinkirjoituksesta, ja sen merkityksestä. Miten pienikin virhe, esimerkiksi uni vastaan uuni, voi johtaa isoihinkin väärinkäsityksiin.  Näitä ajatuksia haluaisin avata blogissani tänään. Meillä on niin paljon tekemistä, että olemme joutuneet kehittämään itsellemme, vaikka mitä apuvälineitä. Olemme nykyään kuin James Bondeja joilla on kaikenlaisia vehkeitä selviytymistä varten; Smart-puhelimet, ohuen ohuet iPadit, kannettavat koneet, joista voi kohta tehdä varmaan origami-taidetta.  Näistä laitteista aiheutuu kuitenkin viestintään iso ongelma. Olemme koko ajan paikalla ja läsnä. Kirjoitamme

Ihmisinä me vaikutamme viestinnällämme toisiimme joka päivä, ja myös meihin vaikutetaan. Yksinkertaisin määritelmä viestinnälle on osapuolten välinen sanomien vaihto, jossa nämä tulkitsevat ja yrittävät ymmärtää toistensa sanallista ja sanatonta viestintää. Argumentaatiossa osapuolet pyrkivät vaikuttamaan vastapuoleensa todennettavilla faktoilla, päätelmillään, mielipiteillään ja arvostelmillaan. Jotta nämä ilmaisut koettaisiin uskottaviksi, tarvitsevat ne usein myös perusteluja tuekseen.   Kuulijat muodostavat mielipiteensä puheista sekä puhujan argumentointitaitojen, että tämän esiintymisen ja kielellisten valintojen perusteella. Antiikin kreikan filosofi Aristoteles pohti puheella vaikuttamista jo 2500 vuotta sitten, ja erotteli puheesta kolme sen vakuuttavuuteen vaikuttavaa tekijää: eetos eli puhujan olemus, logos eli puheen asiasisältö ja paatos eli tunteisiin vetoaminen.   Tässä postauksessa perehdymme Reetta Räd y n puheeseen ” Suomessa kaiken m