COM2LS201-2

COM2LS201-2 Blogipostaus - Suomalainen kulttuuri              Diana Jakimtchouk (1503287) Eikö niin, että suomalaisen tunnistaa heti maailmalla? Olen usein kuullut muiden maiden kansalaisilta, että me suomalaiset olemme tietynlaisia ja, että meidät tunnistaa ulkomailla heti. Meidän käyttäytymistapamme eroavat huomattavasti muista kansallisuuksista, puhumattakaan ulkonäöstämme. Ollessani vaihto-opiskelemassa yksi italialainen ystäväni kuvaili meitä suomalaisia vaaleiksi, sinisilmäisiksi, hiljaisiksi ja tottelevaisiksi. Tähän väitteeseen yhtyi myös kanadalainen ystäväni, jonka kanssa opiskelin. He olivat saaneet tällaisen käsityksen meistä ja stereotypianahan tuo pitää täysin paikkansa, mutta silti me suomalaiset ollaan kaikki erilaisia, jokainen oma yksilönsä ja persoonansa. Tästä hyvänä esimerkkinä suomenruotsalaiset. Kerroin heille, että Suomessa on kaksi virallista kieltä, ja että 6% väestöstämme on suomenruotsalaisia. Suomenruotsalaisethan ...

Tervetuloa blogipäivitykseni pariin, Aikaisemmin tällä viikolla olin puhumassa teille siitä, miten työyhteisöviestintää voisi parantaa, jotta tunnelma töissä kohenisi. Puheessani mainitsin, että viestinnällä on uusi uhka; ettemme pysty keskittymään kunnolla. Avokonttorissa on usein hälinää, puhelin pärisee ja to-do lista on pidempi kuin joulupukin lahjatoivelista. Tämän lisäksi puhuin oikeinkirjoituksesta, ja sen merkityksestä. Miten pienikin virhe, esimerkiksi uni vastaan uuni, voi johtaa isoihinkin väärinkäsityksiin.  Näitä ajatuksia haluaisin avata blogissani tänään. Meillä on niin paljon tekemistä, että olemme joutuneet kehittämään itsellemme, vaikka mitä apuvälineitä. Olemme nykyään kuin James Bondeja joilla on kaikenlaisia vehkeitä selviytymistä varten; Smart-puhelimet, ohuen ohuet iPadit, kannettavat koneet, joista voi kohta tehdä varmaan origami-taidetta.  Näistä laitteista aiheutuu kuitenkin viestintään iso ongelma. Olemme koko ajan paikalla ja läsnä. Ki...

Ihmisinä me vaikutamme viestinnällämme toisiimme joka päivä, ja myös meihin vaikutetaan. Yksinkertaisin määritelmä viestinnälle on osapuolten välinen sanomien vaihto, jossa nämä tulkitsevat ja yrittävät ymmärtää toistensa sanallista ja sanatonta viestintää. Argumentaatiossa osapuolet pyrkivät vaikuttamaan vastapuoleensa todennettavilla faktoilla, päätelmillään, mielipiteillään ja arvostelmillaan. Jotta nämä ilmaisut koettaisiin uskottaviksi, tarvitsevat ne usein myös perusteluja tuekseen.   Kuulijat muodostavat mielipiteensä puheista sekä puhujan argumentointitaitojen, että tämän esiintymisen ja kielellisten valintojen perusteella. Antiikin kreikan filosofi Aristoteles pohti puheella vaikuttamista jo 2500 vuotta sitten, ja erotteli puheesta kolme sen vakuuttavuuteen vaikuttavaa tekijää: eetos eli puhujan olemus, logos eli puheen asiasisältö ja paatos eli tunteisiin vetoaminen.   Tässä postauksessa perehdymme Reetta Räd y n puheeseen ” Suomessa...

Katsoimme ryhmämme kanssa Miina Savolaisen TEDx-puheen, jossa hän esitteli valokuvaprojektiaan ”Voimauttava valokuva”. Heti alussa kävi ilmi, ettei Savolainen ollut kokenut puhuja; hän ei esitellyt itseään, hän vaikutti hermostuneelta ja hänen asentonsa näytti epämukavalta. Koko puheen ajan Savolainen seisoi jalat ristissä ja osan ajasta kädet selän takana, mistä jäi hieman luotaantyöntävä vaikutelma. Puhuja tunsi tietävän aiheensa ja jätti siis asiantuntijavaikutelman. Hän ei vain ehkä osannut esittää asiaansa tarpeeksi vakuuttavasti ja mielenkiintoisesti. Savolaisen argumentointi oli sekä teoreettista että myös ateoreettista.  Savolaisen esitys oli kaiken kaikkiaan melko tylsä. Hänen esitystapansa oli kuiva ja opettajamainen, ja esityksestä tuntui puuttuvan rakenne ja punainen lanka. Esitystä tukevat diat sisälsivät paljon tekstiä ja olivat melko tylsiä nekin. Tärkein retorinen keino puheessa oli puhuttelu ja tarinallisuus.  Puheen tarkoitus jäi kokonaan epäselväksi...

Tutustuimme osana Viestinnällä vaikuttaminen-kurssia vaikuttavaan puheeseen sekä sen argumentointikeinoihin. Katsoimme Juhani Tammisen vuonna 2013 TEDx -tapahtumassa pitämän esityksen "10 ohjetta hipstereille". Esityksen tavoitteena on antaa kuulijalle ohje ita siitä, miten menestyä paremmin työssä ja elämässä. Tamminen antaa puheessaan konkreettisia ohjeita menestykseen sekä kannustaa urheiluvalmentajan tyyliin kuulijoita ottamaan näitä vinkkejä käyttöön jokapäiväisessä elämässä. Juhani Tamminen hyödyntää esityksessä omaa asiantuntijuuttaan, jonka hän on kerännyt vuosien varrella jääkiekkouransa aikana. Hän ei viittaa puheessaan tutkimuksiin , vaan ainoastaan omiin kokemuksiinsa ja mielipiteisiinsä. Tamminen nojautuu vahvasti esisopimukseen siitä , että kuulija tietää kuka hän on. Kuulijan oletetaan myös tuntevan jääkiekkotermistöä sekä lajiin liittyviä eleitä ymmärtääkseen, mistä Tamminen puhuu. Puheen uskottavuus perustuu vahvasti Juh...

Tarkastelimme Arman Alizadin tapoja vaikuttaa kuulijoihin ja vakuuttaa heidät hänen pitäessään puhetta rohkeudesta Campus Seminarissa 2015. Puhe oli suunnattu opettajille, joiden hän toivoi alkavan kannustamaan oppilaitaan olemaan rohkeasti omia itsejään, vaikka he eivät sopisikaan yhteiskunnan muottiin. Esisopimuksena voidaan pitää puhujan ja yleisön yhteisiä arvoja – halu tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Arman Alizad on Suomessa ja maailmallakin tunnettu iranilaissyntyinen julkisuuden henkilö ja sosiaalisen median vaikuttaja. Hänet tunnetaan mm. sarjoista Kill Arman, Viimeinen ristiretki ja Pohjantähden alla. Hänen voittamansa useat palkinnot ja kansainvälinen menestys tuovat uskottavuutta hänen puhujakuvalleen. Eetokseen vaikuttaa myös se, että Alizad on karismaattinen ja miellyttävä puhuja.                       Hän käytti puheessaan paljon ateoreettisen ...