COM2LS201-2

Hyvät työkaverit tulen ensi viikolla esittelemään teille ehdotuksia tämän vuoden joululahjoista. Kuten tiedätte, eettisyys ja ekologisyys ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja ja täten haluamme olla mukana kehittämässä maailmaa ja luomassa uusia mahdollisuuksia kehitysmaihin.  Tämän takia esitän, että lahjat suunnattaisiin tänä vuonna hyväntekeväisyyteen.   Olen tutkinut tarkasti erilaisia vaihtoehtoja ja valinnut muutaman ehdotuksen, joista tulemme äänestämään seuraavassa tapaamisessa.  Lahjaideat ovat toisenlainenlahja.fi sivustolta ja tulen kertomaan hieman myös sen toiminnasta ja periaatteista. Voitte jo etukäteen esittää kommenttikentässä omia näkemyksiä ja ajatuksianne.   Nähdään tiistaina!   Maria

Hyvin usein työntekijät mieltävät virkistyspäivän ylimääräiseksi velvoitteeksi ja pitävät sitä lähes pakollisena pahana, joka tavallisesti annetaan ’’päänvaivana’’ sihteereille ja assistenteille hoidettavaksi.   Virkistyspäivä voidaan kuitenkin nähdä strategisesti merkittävänä ja toiminnan jatkuvuuden mahdollistajana, joka luo yhteisöllisyyden tunnetta ja parantaa hyvinvointia. Tämä puolestaan auttaa työntekijöitä nauttimaan työstään ja tekemään sitä entistä tehokkaammin ja laadukkaammin. Tässä muutama vinkki onnistuneen virkistyspäivän suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi: 1. Kaikkien on annettava panoksensa Virkistyspäivän suunnittelu ei siis ole ainoastaan sihteerien ja assistenttien homma. Niin työntekijöiden kuin ylimmän johdonkin on oltava siitä aidosti kiinnostuneita, jotta kaikkien olisi mahdollista vaikuttaa mielekkääseen lopputulokseen. Esimerkiksi sekä työntekijät että esimiehet ja yritysjohto voivat perustaa erillisen ryhmän, joka voi vastata virkist...

Taloussanomien julkaisemasta uutisesta käy ilmi että kaupan työntekijät kohtaavat yhä enemmän nimittelyä, kiukuttelua ja henkistä väkivaltaa asiakkailta. ”Kyse ei ole varkauksista tai uhkaavista tilanteista, vaan moni asiakas purkaa töiden jälkeen huonoa mieltään kaupan kassajonossa.” ”Näyttää siltä, että someraivo on laskeutunut kauppojen tiloihin.—” (Taloussanomat, 2017) Miten tällaiseen käytökseen kannattaisi suhtautua. Miten saat tilanteen (sekä asiakkaan) rauhoittumaan. Mitä sinun ei ainakaan kannattaisi tilanteessa tehdä. Mikä vaikutus hyvällä asiakaspalvelulla on pitkällä tähtäimellä ja voiko vaikea asiakas ollakin positiivinen juttu. Näitä kysymyksiä pohdin tiistaina 12.12. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja jakamaan ajatuksia aiheesta! -Galit Graydi Lähde: Taloussanomat 2017, luettavissa: https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000001714868.html. Luettu 4.12.2017

Se hieno tunne, kun töitä etsiessäsi sinut kutsutaan työhaastatteluun – ja sinut päätetään palkata! Myös yritykselle on saavutus, kun oikea työntekijä on löydetty ja työt sujuvat muitta mutkitta. Mutta miten tarjota työntekijälle parhaat mahdollisuudet onnistua muuttuvassa ympäristössä? Uuden työntekijän perehdyttäminen ja uuden järjestelmän sekä toimintatavan käyttöönotto vaativat sekä aikaa että rahaa. Sen voi kuitenkin ajatella niin, että laittaisi rahaa pankkiin. Vain kunnollisella perehdytyksellä työhön ja yrityskulttuuriin syntyy innostuneita työntekijöitä. On ristiriitaista, että yritykset haluavat työntekijöidensä olevan nopeasti mahdollisimman tuottavia, mutta kiireen keskellä uusi työntekijä jää nopeitten jalkoihin.   Työn omaksumiseen menee aikaa. Perehdytykseen onkin hyvä varata useita viikkoja tai kuukausia. Tiiviistä perehdytyspaketista ei jää paljoa mieleen. Jos opittua asiaa ei palauteta mieleen tai kerrata, se unohtuu. Yrityskulttuuriin tutustuttaminen o...

Kansainvälisessä neuvottelussa ajatukset voivat olla kuin yö ja päivä – niin toimintatavat, kommunikointi, kieli kuin strategiat voivat olla erilaisia. Neuvottelut ovat monesti huomattavasti monimutkaisempia ja aikaa vievimpiä prosesseja, kuin kotimaiset neuvottelut. On sanomattakin selvää, että Etelä-Amerikka on aivan erilainen maa kuin Suomi - onhan välimatkaa noin 13500 km. Eroa ei löydy vain ilmastosta, mutta myös kulttuurista. Latinomaiden kulttuuri on värikäs ja ihmisläheinen. Perhe on yksi tärkeimmistä asioista; ne ovat suuria ja niissä pidetään yhtä. Myös yrityskulttuurissa ihmisläheisyys on merkittävää; liiketoimintaa harjoitetaan ihmisten välillä ei yritysten. Tapaamiset eivät ole virallisia, vaan ne pidetään esimerkiksi ravintolassa. Pitkät illalliset ja hyvä ruoka ovat loistava aloitus uusille kansainvälisille suhteille. Ruoka on yksi suurimmista osista Latinomaiden kulttuuria. Koko perhe osallistuu ruoan laittoon ja se syödään yhdessä. Ydinperhe ei ole vain äi...

Yrityksemme on hallinnut tekniikan alaa ylivoimaisesti viimeiset vuosikymmenet Suomessa ja koko Euroopassa. Myyntihenkilömme ovat aina tehneet lähtemättömän vaikutuksen asiakkaisiin teknisellä tietotaidollaan, jonka ansiosta meidät tunnetaankin alallamme ammattitaitoisina moniosaajina. Olemme aina panostaneet työntekijöidemme tekniseen tietoon pysyäksemme ajanhermoilla ja ollaksemme parhaita. Jokin näyttää nyt kuitenkin olevan pielessä, kun katsotaan toimitusjohtajan lokakuussa julkaisemaa vuosikertomusta. Myynti on laskenut kolmetoista prosenttia viimeisen vuoden aikana, vaikka samaan aikaan olemme saaneet tunnustusta ammattitaitoisista myyjistämme. Miten luvut voivat olla näin pahasti ristiriidassa osaamisemme kanssa?   Marraskuun alussa Helsingin seudun kauppakamari järjesti kahden päivän seminaarin myyntityön kehittymisestä 2010-luvulla. Seminaarissa käsiteltiin useita yritys-caseja, joissa myynti oltiin saatu kasvuun kouluttamalla henkilökuntaa asiantuntevimmiksi tai mo...

COM2LS201-2 Blogipostaus - Suomalainen kulttuuri              Diana Jakimtchouk (1503287) Eikö niin, että suomalaisen tunnistaa heti maailmalla? Olen usein kuullut muiden maiden kansalaisilta, että me suomalaiset olemme tietynlaisia ja, että meidät tunnistaa ulkomailla heti. Meidän käyttäytymistapamme eroavat huomattavasti muista kansallisuuksista, puhumattakaan ulkonäöstämme. Ollessani vaihto-opiskelemassa yksi italialainen ystäväni kuvaili meitä suomalaisia vaaleiksi, sinisilmäisiksi, hiljaisiksi ja tottelevaisiksi. Tähän väitteeseen yhtyi myös kanadalainen ystäväni, jonka kanssa opiskelin. He olivat saaneet tällaisen käsityksen meistä ja stereotypianahan tuo pitää täysin paikkansa, mutta silti me suomalaiset ollaan kaikki erilaisia, jokainen oma yksilönsä ja persoonansa. Tästä hyvänä esimerkkinä suomenruotsalaiset. Kerroin heille, että Suomessa on kaksi virallista kieltä, ja että 6% väestöstämme on suomenruotsalaisia. Suomenruotsalaisethan ...